Sisällön tarjoaa Blogger.

Aikuisten kaverikirja !

Löysin tämän kivan postausidean Fun,fitness and fashion  blogista. Päätin kopioda sen myös itselleni. Muistan joskus lapsuudessa mullakin oli ystäväni kirja. Tämä sitten kiersi oikeastaan koko luokan ja jälkeenpäin on hauska muistella mistä ne ihmiset silloin haaveili ja mitä he ovat nyt. Haasteen saa Kaksplus- blogiverkostolaiset ja saa tietenkin muutkin tehdä. Good Luck !


Nimeni on Oona

Jotkut tosin kutsuvat minua 
Pompulaksi, ja oikeastaan vaan Oona.


Olen syntynyt vuonna
1991, eli olen siis mielestäni No kohta 26-vuotias.


Lapsuuskotini langallinen numero: 
7485344


Pienenä olin varma, että minusta tulee isona:
Opettaja. Koululeikit oli aika kovaa huutoa silloin lapsuudenystäväni Emmin kanssa. Myös kotileikeissä heitin "lapset" roskiin ku kyllästyin. Nykyään se on mahdotonta ;).


Mutta isona minusta tulikin:
Parturi-kampaaja ja ÄITI!



Täydellinen puoliso: Haaveilin joskus,että mun mies soittas kitaraa ja osais lumilautailla. Nyt semmonen tyyppi on vienyt mun sydämen täysin


Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen:Nukkuisin pitkään ja varmaan katsoisin jotain hyvää sarjaa ja ihan rauhassa.

Harrastan nyt: Kotona laulamista ja käyn lenkillä vaunuilla.


Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä:
Clean Bandit-Rockbye tanssien ja laulaen mukana tietenkin.

Noloin teeveeohjelma josta pidän:
Ensitreffit alttarilla !


 Bravuurini keittiössä (viinin lipittämistä ei lasketa): Everybody- sotku.Siitä lisää myöhemmin. 


Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina kun: Elokuvissa tulee joku herkkä kohtaus.


Lapsuuteni lempilelu:
Varmaan kaikki muumilelut. Osa niistä on vieläkin tallessa.


Lempilelu nykyään:
Iphone 5s ja mun järjestelmäkamera.


Salainen paheeni:
Suklaa.


Eikun se ihan oikea salainen paheeni:
No okei ne SIPSIT!

Viisaus, jonka olen tähän mennessä olen oppinut:
"Jos ei ole sydäntä auttaa,ei ole oikeutta arvostella." 




UHMA tuli taloon

Poika heittäytyy lattialle ja kieltäytyy kaikesta. Sitten kun äiti antaa huomiota pikkuveljelle, niin sehän ei tietenkään sovi. Sillä aikaa tehdään tuhmuuksia,kuten tyhjennetään lattialle koko vaatekaappi. Välillä on todella turhauttavaa ja voimia vievää tapella lapsen kanssa asioista,joita hän ei yksinkertaisesti saa tehdä. Jossain on mentävä raja,kuten siinä,ettei sitä kaappia tyhjennetä tai leluja heitellä. Olen kuitenkin antanut pojalleni mahdollisuuden  myös valita ja päättää itse tietyissä asioissa,kuten mitä hän haluaa pukea päälle tai syökö aamupalaksi leipää vai puuroa. Pukemisessakin on se raja,ettei yövaatteita pueta päiväksi. Voin kertoa,että äitiyden myötä olen oppinut rakastamaan kauppareissuja ilman lapsia. Etenkin kun nykyään kaupassa oleminen uhmäikäisen kanssa on melkoisen puuduttavaa. Esimerkkinä. Oltiin kaupassa, poika juoksi suoraan leluhyllylle ja otti auton. Kielsin ottamasta. Poika heittäytyy maahan ja huutaa " MÄ HALUAN!"Niin varmasti haluat joo,mutta äiti ei sitä nyt osta. Sitten poika väkisin syliin ja kassalle.




Huonosti nukuttujen öiden jälkeen on välillä todella raskasta aloittaa aamu sillä,että poika kiukuttelee. Etenkin hoitoon lähteminen on hyvin hankalaa välillä. Heittäydytään lattialle ja huudetaan " EI HOITOON." Ymmärrettäväähän se varmasti on,ettei lapsi halua hoitoon,kun äiti on kotona. Toisaalta en jaksaisi sitäkään,että valvon vauvan kanssa yöt ja Tuukan kanssa päivät. Tuukka lopetti päiväunet todella aikaisin,eikä häntä kyllä hoidossakaan saada nukkumaan päiväunia.Melkein joka kerta valitettavasti sen huomaa kotona,ettei poika ole taaskaan nukkunut.Jatkuvaa kiusantekoa ja kiukkua.

Luojalle tästä kiitos.En ole ainut, joka kokee lapsen uhman raskaana. Nostan hattua kaikille äideille, jotka kamppailevat uhmaikäisen lapsen kanssa tällähetkellä. Helppoahan se ei todellakaan ole. Uhma on kuitenkin opettava vaihe niin äidille kuin lapselle.

Täydellinen JUMPPIS!

Yhteistyössä Handmade by Jassuli kanssa.

Olen pitkään haavellut,että hankkisin Eliakselle jonkun kivan jumpsuitin. Kovasti mieleni halusi Gugguuta ja heillä onkin ihania värejä. En kuitenkaan ollut varma olisiko juuri Gugguu jumsuit meille se oikea. Olen pitkään seurannut Handmade by jassulin sivuja ja aina on tullut etusivulleni aivan taivaallisen ihania tilaustöitä. Siitä idea sitten lähtikin toteuttaa sitä meidännäköistä jumpsuittia. Otin rohkeasti yhteyttä Jasmineen ja kerroin,että haluaisin jonkun ihanan mintun värisen jumpsuitin. Kerroin myös,että tykkään Gugguun jumpsuit mallista.Kangas vaihtoehtoja on niin paljon,että niiden perusteella olisin tilannut sata ihanaa jumpsuittia.Päädyimme mintun väriseen jumsuittiin,jossa hupun vuori oli Vimman lettikuosia.



Minusta Jasminen kanssa oli ilo asioida ja hänellä on hyviä ideoita,kuten tuo, että hän ehdotti hupun vuoreen laitettavaksi Vimman Jäälettiä. Sehän sopii siihen kuin "nakutettu." Itse tykkään Vimman lettikuosista aivan mielettömän paljon. Siksi varmaan omistankin ne leggigsit ja pannan.Valitettavasti Jasmine ei tee Vimman kankaasta tilaustöitä. Meidänkin jumsuittiin käytettiin jämäpalat.




Halusin,että Jasmine kertoisi vähän itse tästä harrasteestaan.

"Olen tosiaan kolmen lapsen äiti, joka innostui ompelemaan tytölleen vaatetta, kun hän oli ihan pieni vuonna 2014.Aloitin  itse alusta asti ihan pohjalta ja siitä olen rakentanut tieni ylöspäin. Lapset inspiroi minua aina uusiin ompeluksiin ja vahvuuteni / halutuin vaatteeni on minun jumsuitit. Taidot on kehittyneet vuosien varrella ja aloitin nyt vaatetusalan opiskelun. Hommaan itselleni täysillä ammatin tähän. Vielä tämä on  ns "harrastus" mielessä, mutta omaan suuntaudun parin vuoden päästä 100%. Tosiaan lapseni on 6v. koht 3, ja nuorin 1,5 v. Niin ja äidinkieleni on tosiaan Ruotsi, että ahkerasti siis teen töitä,että opin kunnolla nämä kaikki ompelusanastot Suomeksi . Kaavat ovat minun omiani." 




Me ollaan nyt kovasti käytetty tätä jumsuittia ja takoitus on jossain kohtaa hankkia myös esikoiselle oma ja tietenkin Handmade by Jassulin tekemänä. Suosittelen siis,että otat rohkeasti häneen yhteyttä ja suunnittelette juurin sinunlaisen jumsuitin tai jonkin muun ihanan vaatteen. Jasminen facebook sivuille pääset tästä.

 


Hän on täydellinen

Tosiaan tämä pieni miehen alku on jo reilu 8 kuukautta ja nyt mietin miten tämä aika oikein menee näin vauhdilla. Muistan vielä kuinka odotusaika mateli ja sitä jo innolla odotti,että lähtisi synnytys käyntiin. Tällä hetkellä tuntuu,että aika menee liian nopeasti ja tästä vauvasta on kovaa vauhtia tulossa iso poika. Hän Konttailee ja ryömii niin kauhealla vauhdilla,ettei äitikään kohta pysy perässä.


Ollaan jouduttu  luopumaan vaunujen kopasta ja siirtymään istuinosaan. Samallatavalla ollaan luovuttu kaukalosta ja otettu toinen istuin käyttöön. Kohta saa alkaa taas käyttää koon isompia vaatteitakin ja onneksi otettiin kirppispöytä minne saatiin pieniä vaatteita,niin saadaan niillä rahoilla ostettua vähän isompia.


Aamuisin on ihana herätä kun toinen kikattaa ja jokeltelee omassa sängyssään. Öisin vielä välillä herätään. Ajattelin kuitenkin jossain vaiheessa tehdä niin ,että laitan molemmat pojat samaan huoneeseen nukkumaan. Tosin se vaatii huoneen vaihdoksen samalla. Tuukan nykyinen huone on liian pieni kahdelle ja meidän makkari jäisi liian suureksi. Toisaalta kiirehän muutoksella ei ole, koska noita yöheräämisiä kuitenkin vielä on. Enkä halua joutua siihen tilanteeseen,että Tuukka herää itkuun ja sitten ollaankin hetken päästä kaikki hereillä.


On ihana nähdä miten Eliaskin päivä päivältä kehittyy ja kasvaa,mutta kyllä sitä vauva-aikaa tulee samalla kova ikävä.Hän kuitenkin ollut niin kiltti vauva. Oikeastaan, hän on täydellinen.

Minä Lupaan 2017

Tulin kertomaan teille lupauksistani tälle vuodelle. Ainahan kaikkea voi toki luvata,toteutus on aina asia erikseen. Tänä vuonna luvassa on ainakin muutama ihana juttu. Niistä kerron alempana lisää. Mikä parasta olen pystynyt olemaan syömättä sokeria jo hurjat viisi päivää,joka siis on saavutus. Haluan ainakin viikolla elää suht terveellisesti,etenkin kun ennen olen ollut suuri ilta herkuttelija. Huomaan,että olen myös ilman karkkeja ja herkkuja virkeämpi aamuisinkin. Ennen tuli tosiaan mässättyä illalla sitä sun tätä ja aamulla oli raskas olo. Toivotaan,että tämä sokerilakko pitäisi nyt jonkun aikaa ainakin. Tavoite on etenkin arkipäiville.






  Syödä terveellisesti, etenkin arkena. Aamupalaksi terveellistä kaurapuuroa,jota siis ennen en voinut sietää. Kaikkeen tottuu kun tarpeeksi maistelee. 

 ♥ Ottaa kummin tehtävän vastaan. Tässä kuukauden sisällä tiedossa siis kummityttöni ristiäiset.

 ♥ Järjestää kuopukselle mahtavat 1-vuotis juhlat. Paljon olen jo katsellut netistä kaikkia ihania koristeita juhliin. 

 ♥Stressata vähemmän,esim siivouksen suhteen. Olen välillä vähän turhakin tarkka siivouksen suhteen. Hyvä,etten revi persettäni kun lattialla sattuu olemaan leivänmuruja. 

 ♥Pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin. Välillä huomaan,etten ole aina se paras ystävä enkä sukulainen,kun en koskaan soita tai käy kylässä. Eli siis enemmän kyläilyä. Pitää yhteyttä niihin elämän tärkeimpiin ihmisiin. 

 ♥ Järjestää esikoiselle huiput 4-vuotis juhlat. Tosin vasta syksyllä.

 ♥ Kirjoittaa aktiivisemmin blogia. Jäänyt välillä aika vähälle,yhteistöiden myötä olen saanut uutta puhtia. Tietenkin myös uusien lukijoien myötä. Jokainen lukija on minulle aarre. <3 

 ♥ Rakastaa. Tietenkin omaa perhettä. Mulla on kaksi ihanaa poikaa ja ihana poikaystävä. Voiko mulla paremmin enään sitten asiat ollakkaan. Lupaan arvostaa juuri tätä mitä minulla on. 

 ♥ Auttaa. Jos joku tarvitsee apua,koitan parhaani mukaan auttaa. 



 Siinä muutama lupaus. Liikoja ei kannata luvata. 

Ihanaa tulevaa kevättä !

#SOFIAKII




Lastenhuoneessa sis. ARVONTA

Yhteistyössä Pinkki Virtahepo kanssa.
Puhuin viimeksi lastenhuoneen suunnitelmista ja lopulta luovuin tapetti haaveista ainakin toistaiseksi. Meillä isompi poika tykkää aivan hirmuisesti Frozenista. Saatiin dvd joululahjaksi ja sitä on katsottu aina sopivan hetken tullen. Löysin Pinkin Virtahevon sivuilta aivan upean seinätarran. Pienen harkinnan jälkeen päätin sen poikien huoneen seinälle laittaa. Aluksi mietin, että mitä ihmiset ajattelee kun käyvät kylässä ja näkee poikien huoneessa tyttömäisen tarran.No mitä sitten. Pääasia, että lapset tykkää. Suosittelen muutenkin tutustumaan Pinkin Virtahevon nettisivuihin(täältä) jos etsit lastenhuoneeseen tai sisustukseen jotain uutta.







"Pinkki Virtahepo on vielä kovin tuore,reilun vuoden ikäinen yritys. Idea lähti siitä,että perustaja itse on hurahtanut asusteisiin ja sisustukseen.Hän itse etsi paljon tuotteita netistä ja ajatteli,että haluaisi tarjota niitä myös muille.Pinkin Virtahevon tavoite on tarjota asiakkaalle hyvää ja parasta palvelua. Asiakkailla on myös mahdollisuus vaikuttaa tuotevalikoimaan ja esittää toiveita. Tuotevalikoimaan kuuluu sisustustarrojen lisäksi esimerkiks myös vetimet,tyynynpäälliset,pipot,korun yms."
Suosittelen lämpimästi ostamaan sisustustuotteet täältä. Asioiminen on helppoa ja neuvoja voit aina kysyä.  Paikka on myös todella edullinen.





 Olen todella kiitollinen tästä yhteistyön toteutumisesta. Olen muutenkin järjestellyt poikien huonetta nyt uuteen uskoon ja käynyt turhia leluja  läpi, koska huomenna alkaa kirppisviikko lasten Seesamissa. Ollaan vaihdettu järjestystä ja ostettu / saatu poikien keittiöön uusia kivoja juttuja. Seinälle on myös ilmestynyt pari viiriä. Haluaisin vielä löytää jostain Elias bannerin. Ostin joskus tuon Tuukka bannerin, mutta siitä on niin paljon aikaa etten muista mistä sen silloin hankin. Pojilla on omien kaappien ovissa omilla nimillä varustetut viirit. Meillä Tuukka tykkää leikkiä autoilla, etenkin uudella autorata matolla ja sitten keittiö leikit ovat myös suosittuja meillä. Vielä jos puutteita haetaan niin kaksi tuolia tarvisi tuon ikean pöydän kanssa. ( Ikeassa pitäisi käydä) ku sieltä saa niitä pikku jakkaroita. Olen joskus kirpputorilla nähnyt, mutta haluan valkoiset nii niitä harvemmin näkyy ja muutenkin maksaa uutena niin vähän, että sama ostaa.








Sain vielä tältä mahtavalta yritykseltä mahdollisuuden arpoa teille neljälle onnekkalle katkaisin tarran. "Tällä katkaisin tarralla luot kotiisi pienen,mutta persoonallisen yksityiskohdan.Tarra on helppo kiinnittää ja ottaa pois. Voit käyttää tarraa myös johonkin muuhun pieneen yksityiskohtaan, vain mielikuvituksesi on rajana."


 OSALLISTUMISEN OHJEET

Kerro minkä näistä neljästä vaihtoehdosta haluaisit voittaa.

Lisää kommenttikenttään sähköposti osoitteesi. 

Tykkää Pinkin Virtahevon facebook sivusta tästä

Voit liittyä lukijakseni, mutta se ei ole pakollista


Arvonta päättyy  26.1.2017

Onnea ARVONTAAN!

Tuukka 3v. (Paluu syksyyn 2016)

Nämä synttärit juhlittiin jo viime vuonna,mutta en kirjoittanut näistä. Muistan kun olin alkamassa kertomaan  juhlista,niin tietokone sanoi sopimuksensa irti ja lähdin ostamaan uutta. Sen jälkeen postauksen teko vaan jäi. Ajattelin,että jos tästä saisitte vinkkejä omien lastenne juhliin ja hyvä muistutushan tämä minullekin on kun, kevään aikana tulossa nuoremman juhlat. Hurjat 1-vuotis bileet tiedossa tälle keväälle.



Palatakseni Tuukan 3-vuotis syntymäpäivään. Aamu alkoi loppu siivouksilla ja leipomisella. Tein kinkku-tuorejuusto pasteijoita ja Marabou juustokakun. Molemmat siis tein aamulla ja jännitin todella kovasti ehtiikö kakku edes hyytyä.Tarjolla oli myös sipsejä,maissinaksuja,karkkeja,keksejä,poppareita,marenkeja,kahvia,teetä ja limua.



Lapsivieraille tein vaahtokarkki pussukat. Löysin tuollaisia ihania mustavalkoisia karkkipusseja Prismasta. Olen joka vuosi muistanut lapsivieraita jollakin yllätys pussilla,Tällä kertaa en halunnut antaa mitään tavaraa,vaan jotain makeaa. 
Koristeluun käytin ilmapalloja ja Prismasta löytämääni viiriä. Eliaksen juhliin ajattelin jotain mintun väristä teemaa.



Ilmeisesti minulle kävi tuuri,koska kakku oli ehtinyt hyytyä siinä muutamassa tunnissa tarpeeksi.Meillä kävi paljon vieraita ja Tuukka sai lahjaksi vaikka ja mitä. Esimerkiksi, vaatteita,värityskirjoja,kyniä,Minion juttuja,karkkia yms.



Päivä oli mielestäni hyvin onnistunut. Ihana oli nähdä niitäkin ihmisiä,jotka harvemmin arkisin käy. juhlat on aina hyvä  syy jälleennäkemiseen.




Pitkän päivän jälkeen 3-vuotias halusi vielä vähän ulos leikkimään.

Millaisia syntymäpäivä juhlia teillä on ollut? Laittaisitko linkkiä ?

#SOFIAKIII

PÄIVÄ MEIDÄN KANSSA!

Nyt kun mekin ollaan sopeuduttu kunnolla tänne uudelle paikkakunnalle, ajattelin kertoa yhdestä meidän päivästä lapsien kanssa. Jokainen päivähän ei koskaan täysin samanlainen ole,mutta tiettyihin rutiineihin vain tottuu.

Meidän päivä

7.00 Herätään. Elias saa maidon ja Tuukka menee katsomaan lastenohjelmia, niin äiti saa rauhassa pedata sängyt ja pukea.

7.30 Puen lapset 

8.00 Lähdetään viemään Tuukkaa kävellen hoitoon.Elias on siis vaunuissa ja Tuukallakin on seisomalauta,mutta nykyään jo jaksaa itse kävellä koko matkan.


8.30 Tuukka jäänyt hoitoon ja minä menen Eliaksen kanssa vielä pienen vaunu lenkin,jotta nukahtaa vaunuihin kunnolla.

9.30 Annan pojalle puuron ja syön itsekin jotain pientä. Harvemmin ehdin Eliakselle antaa puuroa ennen Tuukan viemistä  ja Tuukka taas saa hoidossa aamupalan.Mielestäni on muutenkin paljon mukavampaa,että saadaan syödä sitten ilman kiirettä tämä päivän tärkein ateria.


10.00 Laitan Eliaksen lattialle ja menen itsekin katsomaan kun hän tutkii leluja.

11.00 Elias saa maidon ja menee nukkumaan. Minä katson sillä aikaa Housea viaplaysta.

13. Elias herää ja aletaan valmistautua.

14, Lähdetään lasten Seesamiin kaverini kanssa varaamaan kirppispöytää. Tehdään samalla ostelu kierros ja jotain pientä sieltä mukaankin tarttui.


15.30 Tullaan kotiin. Pakkaan taas Eliaksen vaunuihin ja lähdetään hakemaan Tuukka kotiin.

16.30 Ollaan kotona. Tuukka Alkaa leikkimään Eliaksen kanssa ja minä alan tekemään ruokaa. Tällä kertaa evebody-sotkua. Ohjetta tulossa tulevaisuudessa.

17.00 Syödään kaikki yhdessä.

17.30 Palapelin kokoamista Tuukan kanssa. Ihana huomata miten hän yrittää itse koota ja minä sitten neuvon miten ne tulee oikein. Samalla sitten muitakin leikkejä.

19.00 Puetaan lapsille yöasut.

19.30 iltapuurot molemmille pojille.

20.00 iltapesut ja lapset nukkumaan.

20.30 Sitten kun lapset nukkuu on minulla aikaa vähän hinnoitella kirppikselle meneviä vaatteita ja leluja.


21.00 Telkkarin katsomista ja valmistautumista nukkumaan.

22.00 Hyvää yötä



Toivotetaan tervetulleeksi vuosi 2017

Toivotimme uuden vuoden tervetulleeksi oikeastaan jo eilen lasten kanssa juhlien. Eiliseen päivään kuului mm. Elokuvia, tortillojen syömistä,lapsia, leikkejä, ihania vieraita ja ennen kaikkea yhdessä oloa. Rakastan perhettäni ja se teki eilisestäkin päivästä ihan huippu mukavan. Unohtamatta sitä, että mulla on ihania ystäviä ja ihana sisko, jonka osallistui myös meidän uuden vuoden juhlintaan. Eilinen  alkoi siis jo kello 6 noustiin ylös, juotiin kahvit ja ruokittiin lapset.

Aamu meni oikeastaan lasten ohjelmilla ja leikeillä. Puolilta päivin Vesa lähti Tuukan kanssa uimaan paikalliseen uimahalliin. Minä lähdin Eliaksen kanssa hakemaan siskoani toiselta paikkakunnalta. Samalla reissulla kävin vielä ostamassa viimeiset uuden vuoden jutut ja kengät.

 Kotona meil olikin jo vieraita ja aloin tekemään siskoni kanssa niitä suussa sulavia tortilloja. Lopulta päästiin syömään ja sen jälkeen Vesku otti Tuukan taas mukaan ja lähtivät kolmisin veljensä kanssa metsästämään autolla raketteja tai no oikeastaan katsomaan niitä. Mä jäin Eliaksen ja siskoni kanssa kotiin.

 Me sitten juteltiin ja tehtiin niitä tyttöjen juttuja. Illalla kun pojat tulivat takaisin. Oli lasten nukkumaan meno aika. Iltatoimien jälkeen sänkyyn nukkumaan. Ah. Se oma aika aikuisten kesken. Katsoimme elokuvan ja herkuteltiin. Vuoden vaihtuessa eli klo 24 menimme ulos katsomaan ilotulitusta ja avasimme skumpan. Yritettiin ottaa kuvia, mutta aina ne jotenkin epäonnistui. Sen jälkeen tultiin vielä sisälle ja vieraat paitsi siskoni lähtivät.

 Ei mekään enään sen jälkeen kauan valvottu, koska tiedossa oli aikainen aamu lasten kanssa. Sunnuntaina sitten sain viestin, jossa toivotettiin hyvää uutta vuotta ja , että olen voittanut hellapoliisin arvonnassa. Jei. Päivällä lähdettiin mun tädin luokse syömään. Hän tarjosi meille lihaa, peruna-kukkakaali-porkkana juttua, feta salaattia, perunasalaatin ja juomaksi vettä. Jälkiruokana oli pannukahvia ja torttuja. Siinä ruokailtiin ja juteltiin. Muutaman tunnin jälkeen olikin taas kotiin lähdön aika. Kotona touhuiltiin lasten kanssa.

 Illalla katsottiin Housea Veskun kanssa ja mentiin aikaisin nukkumaan. Siinäpä oli meidän vuoden vaihde noin suurinpiirtein. Tänään ajattelin vähän siivota ja tuulettaa liinavaatteita kun ulkona on pakkasta.
Viikonlopun jäljiltä vielä väsyneenä ajattelin katsoa 24 h elossa, ku en ole katsonut niitä viel yhtään. Onneksi on YLE areena. Eliaskin nukkuu ja Tuukka on hoidossa niin saa hetken hengähtää. Tosin sitten kun Elias herää. Me kyllä aletaan vähän siivota ja ruokaakin pitäis jossain vaiheessa tehdä. Täytyy tämä blogi kans viel viimeistellä.


 Haluaisin kuitenkin vielä kertoa, mitä vuosi 2016 toi tullessaan. Se toi elämää mullistavia asioita. Vuotena 2016 Syntyi ihana yli viiden kilon poikani Elias, joka tuli rikastuttamaan äidin, isän ja isoveljen elämää. Muutimme myös toiselle paikkakunnalle. Tämä uusi paikkakunta on ihanan pieni ja kotoisa. Uusi kotimme on vuokra- asunto, mutta en usko tämän jäävän pysyväksi kodiksi. Vielä mahtuu vuoteen paljon muistoja. Itkua,naurua,epäonnistumisia, onnen ja surun kyyneleitä, pettymyksiä ja niitä onnellisia asioita. Tuukkakin täytti 3 vuotta ja saa tosiaan hoitaa isoveljen roolia. Ehkä surullista tässä on se, ettei äiti koskaan ehtinyt näkemään Eliasta. On meinaan niin kiltti ja mahtava poika. Aina yhtä hymyä. Vuosi on opettanut olemaan nöyrä, kiitollinen ja antamaan anteeksi. Toivon vuodelta 2017, että minä ja läheiseni oltaisiin terveinä. Toivon sitä oikeastaan kaikille ihmisille. Toivottavasti uusi vuosi tulee olemaan onnellinen ja rikastuttava kokemus. Ainakin tänä vuonna tuleva kummityttöni saa nimen, ehkä jo lähiaikoina. Ja olihan tuolla arvonnan voitolla mukava aloittaa vuosi. Toivon lukijoilleni ihanaa alkavaa vuotta. Pitäkää toisistanne huolta. Olette minulle kullan arvoisia. ❤️



  #SOFIAKII